Vapaamatkustajana byrokratiassa

Olin varsin vaikuttunut kun kuulin ensimmäisiä kertoja kansalaispalkasta, tai negatiivisesta tuloveromallista - mitä nimeä sitten oppisuunnasta riippuen haluaa käyttää. Siinä ideana on lakkauttaa kaikki tukijärjestelmät ja jakaa sen sijasta ihmisille perustuloa, joka olisi jotain 500 euron paikkeilla ja takaisi turvatun elämän kaikissa olosuhteissa.

Tämä on nerokas, hyveellinen ja kannatettava ajatus. Toinen sellainen ajatus on tasavero. Malli voitaisiin ottaa käyttöön heti, koska vasta julkaistun virkamiesselvityksen mukaan Suomessa yllätyksellistä kyllä jo eletään lähestulkoon tasaveromallissa. Kaikki palautukset, vähennykset, portaat ja sensellaiset vain hämmentävät ihmisiä luulemaan muuta.

Mutta miksi nerokkaita asioita ei oteta käyttöön. Ovatko päättäjät saamattomia idiootteja kun eivät tartu näin selvään säästöohjelmaan? On paljon porua ja paljon idealistista vääntelyä. Asioiden pyörittelyä ja vehtaamista. Joku tietää aivan varmasti, että näissä järkevältä vaikuttavissa asioissa on varjopuolensa, mutta ei halua sanoa sitä.

Minäpä paljastan suuret epäilyni. Eivät päättäjät idiootteja ole. He ovat vain lukeneet vapaamatkustajan ongelmasta. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että ihminen luistaa aina velvollisuuksistaan, jos toiset ihmiset hoitavat hommat hänen puolestaan. Suomen valtiossa riittää paljonkin tilaisuuksia vapaamatkustamiseen. Itse olen harrastanut esimerkiksi osa-aikaisen työn tekemistä sovitellulla päivärahalla, mikä on valtion näkökulmasta ihan kohtuutonta loisimista. Ihmiselle maksetaan siitä, ettei hän voi elättää itseään työllään! On oikeasti tosi houkutteleva tarjous tehdä töitä 24 tuntia viikossa ja elää sillä. Kaikkien kannattaa tehdä niin ja perustaa firmoja, joissa tämä on mahdollista. Työvoiman tunkua olisi vaikea estää.

Valtion näkökulmasta homma hoidetaan siten, että pidetään yllä huippuunsa kehitettyä suunnatonta virkamiesvaltaa, jossa KELA saumattomassa yteistyössä vakuutusyhtiöiden ja työttömyyskassojen kanssa, maksaa ihmisille perustuloa, mutta maksaa epävarmaa tukea ja irrationaalisin perustein.

Minun tapauksessani YTK:n lautakunta lopetti ansiosidonnaisen työttömyysturvan, koska tein 150 euron edestä sivutoimista työtä eikä lain mukainen työajan seurantapykälä täyttynyt. Työministeriö vatvoi valituspaperiani puoli vuotta kunnes hylkäsi sen. Menetin noin 800 euroa siksi että tein mukavan tuntimäärän töitä. Opin läksyni. Teen töitä vastedes täydet 40 tuntia.

Ja olen ymmärtänyt tuon järjestelmän nerokkuuden. Tukijoiden mukaan vapaamatkustajan ongelma laimenee, kun edun jatkuvuus tehdään epävarmaksi. Valtion byrokratia on tehokas, sen luonne on pelotella ihmisiä tukien loppumisella ja siksi jokainen työtön, eläkeläinen ja opiskelija pyörii öisin levottomana vuoteessaan ja näkee painajaisia takaisinperinnästä. Aamulla hän juoksee KELAn kautta vuokratyöfirmaan ja tuet peruttuaan pestautuu viemärisukeltajaksi 2 euron tuntipalkalla. Talouskasvu kukoistaa ja ihmiset ovat tuottavia.

Sanotte, että tämä kaikki on vilkkaan mielikuvituksen tulosta, mutta seuratkaapa politiikkaa ja ympäröivää yhteiskuntaa. Tukiviidakko on elävä, mukautuva ja alati muuttuva. Sen rönsyt tarttuvat vain päästääkseen irti. Sen kamara tukee vain siemaistakseen sisäänsä. Se pitää meidät valppaina, elävinä, toimeiliaina ja ikuisessa liikkeessä. Sen sykkeessä ja sen virrassa me synnymme, teemme töitä ja kuolemme.

Vallanpitäjillä on salaisuuksia

Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen myötäsyntyinen taipumus viehtyä suuriin mysteereihin ja salaisuuksiin. Tieto, johon ei pääse käsiksi, ja jota ei voi täysin käsittää, kiehtovat mieltä monin verroin enemmän kuin se, minkä voi lukea aamun lehdestä. Ajattelemme, että vallanpitäjät eivät päästä kaikkea tietoa mediaan ja siinä olemme ehdottomasti oikeassa.

Kaupungin, valtion tai valtioliiton johdossa on jokin epämääräinen porukka, joka haluaa salata oman etunsa vuoksi erittäin tärkeitä asioita julkistamiselta.

Jokaisella on oma suurempi tai pienempi lempiteoriansa siitä, mitä salataan. On jo kuultu, että Yhdysvaltain hallitus oli WTC-iskujen takana, Britannian kuningasperhe salamurhasi Dianan, Juutalaiset hallitsewat Wall Streetiä, Scientologit miehittävät Hollywoodia ja kaikkea ohjaavat kuun pimeälle puolelle telakoituneet ulkoavaruudesta saapuneet valaistuneet vapaamuurarit. Mutta minun salaliittoteoriani on kaikkein hurjin. Uskaltaudun kertomaan asiasta vain koska luin vasta, mitä amerikkalaistoimittaja Tim Weiner oli kirjoittanut Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:sta.

Minun salaliittoteoriani on typistettävissä hyvin lyhyeen. Minä uskon, että CIA:n lisäksi maailman hallitukset ja johtavat tahot peittelevät lähes vain ja ainoastaan omia hypernoloja kohelluksiaan.

he ovat suurista tehtävistään huolimatta ihan tavallisia ja vajavaisia ihmisiä, jotka yhdessä epäonnistuvat, tunaroivat, mokaavat, tyrivät ja häseltävät pilalle lähes kaikki vähänkin monimutkaisemmat yhteiskunnalliset projektit. Jos on pitänyt silmänsä auki yli 20 vuotta, on väistämättä huomannut omassa elämässään, että CIA ei mikään poikkeus. Ihmisiltä vain yksinkertaisesti tuppaa epäonnistumaan kaikki - eikä vähiten kun se tehdään ensimmäistä kertaa.

Lähtökohtaisesti ihmiset ovat töissään tolkuttoman epäpäteviä. Kun ala-asteen opettajani väitti kivenkovaa Brontosaurusta petoeläimeksi, arvelin olevani todistamassa ainutlaatuista tilannetta. Myöhemmin kun kuulin, että 70-luvun talot rakennettiin sääntöjään lahoaviksi hometaskuiksi, odottaville äideille syötettiin myrkyllistä talidomia ja Tshernobylin ydinvoimala paljastui itsetuholaitteeksi, pieni lapsi alkoi saada ihan uutta kuvaa maailmasta. Myöhemmin ammattia opiskellessa ja työelämään tutustuessa kävi selville, että vuosikausia yliopistossa opiskellut henkilö päätyy väistämättä alansa johtavaan eliittiin pelkästään sillä, että onnistuu välttämään kaikki aiheen perusteoksissa esitellyt oppikirjavirheet ja oikeasti ymmärtää, mistä hänen työssään on kyse.

Suurin osa nimittäin ei käsitä.

Tämän vuoksi on vaikea uskoa siihen, että mitään suuria ja hienoja salaisuuksia oikeasti olisi suurvaltojen tai jättiyritysten kulissien takana. Asiat pidetään piilossa pääsiassa sen vuoksi, että asioiden todellisen laidan paljastuminen olisi suuresti häpeällistä. Suurvaltojen historian selaaminen herättää epäuskoista hilpeyttä samalla kun miettii, pitäisikö oikeasti itkeä. Aral-järven kuivattaminen, lintujen tappaminen Kiinasta, Venäjän valloitus ennen talvea, Irakin vapauttaminen...

Aika paljosta on jo selvitty. Toivoa on.